Eilinen ilta meni joutuisasti, kun kaveriperhe tuli kyläilemään. Heidän kaksi lastaan ja meidän yksi järjesti riittävästi vipinää saunomisen, ruualaiton ja syömisen lomassa. Mutta oli tyttökin rättiväsynyt sellaisesta tekemisen ja katselemisen paljoudesta. Nauttii selvästi vanhempien lapsien leikkien katsomisesta. Olenkin jo joskus aiemmin sanonut miehelle, että tyttö selvästi kaipaisi isosiskoa tai -veljeä. Koira kun ei jaksa kauhean kauaa tyttö viihdyttää (ainakaan vapaaehtoisesti).

Suunnittelimme yhteistä pohjoisen lomaa. Enää kuukausi lähtöön ja järjestelyt ovat kiivaimmillaan. Minun tehtäväkseni tuli soittaa majoituspaikkaan ja tiedustella sänkyjen kokoja sekä mahdollista pinnasänkyä, syöttytuoleja, CD-soitinta jne. Huh, saas nähä kerkeekö hermot palamaan jo ennen lähtöä. Matkakin joudutaan nyt taittamaan kertarysäyksellä, kun luottomajapaikka Jyväskylässä ei olekaan käytettävissä. Mies taitaa uhrautua ajamaan yön läpi.

Rovaniemellä oli kyllä tarkoitus pysähtyä kavereiden luona. Heitäkin näkee turhan harvoin. Tätä se vähän on, kun on puolin ja toisin pieniä lapsia ja vähän mahdollisuuksia matkustaa koko maan halki.