Viikon aikana tyttö on kehittynyt ihan hirveästi. Elämään on tullut enemmän rytmiä, uniaika on suhteellisen vakio, ruoka maistuu, pottaharjoittelut on aloittettu, hoitoon on jääty ilman itkuja. Sanoja myös tapaillaan ahkerasti. Matkimista on paljon ja yleensä aamu aloitetaan kovalla papatuksella. Lempparisanat viime aikoina ovat olleet Moi ja Ihhahhaa.

Toki kiukkuakin mahtuu elämään. Pukeminen on useimmiten aika puisevaa ja ensin juostaankin kikattaen karkuun ja sitten kun pakolla puetaan huudetaan ja muututaan veltoksi. Samoin kun hän ei tule ymmärretyksi, mitä tapahtuu aika usein, saattaa huuto olla hirmuinen. Itseäni olen yrittänyt opettaa olemaan antamatta aina periksi. Ei siis aina maissinaksuja tai rusinoita kun niitä kinutaan, vaan mieluummin jotain terveellistä tai jos juuri syöty ei mitään. Toistaiseksi huomion kiinnittäminen muihin juttuihin on kiukun puskiin tepsinyt. Katsotaanpa kuinka kauan...

Itse olen sortunut TAAS kestovaippiohin. Kohta täytyy vain laittaa toinen vaipatettava tilaukseen, kun ensimmäinen oppii kuivaksi :) Ihastuin HH:n kuviollisiin vaippoihin ja oli pakko saada ammu ja raita kuosiset vaipat tytölle. Käytettyjen hankkimista yritän nyt vähäksi aikaa välttää. Petyin pahasti kun sain mitä sun sattuu ja vuosivat. Ja eiköhän noita nyt ala olemaan yhden tytön vaipattamiseksi kuivaksiopetteluun asti.