Kevat taalla pohjois-Espanjassa on ihanan vihrea, mutta valitettavasti sadekuuroinen ja taalla rannikon tuntumassa myos varsin viilea. Tosin tanaan aurinko paistoi pilvettomalta taivaalta ja oli varsin lammin. Varsinkin kun asettui terassin takimmaiseen nurkkaan niin, ettei tuuli paassyt ollenkaan viilentamaan. Ihan bikinit piti vetaa paalle ja syventya hyvaan romaaniin silla valin kun muu perhe veteli paivaunia.

Viikonloppuna myos paikalliset ovat paivasaikaan liikkeella ja niinpa myos alakerran pikaruokapaikka aukaisi ovensa. Siella grillattiin tuoretta kanaa ja sen mekin kavimme ostamassa. Patonkia, grillattua kanaa, majoneesia, sinappia, salaattia ja tomaattia muodosti varsin maukkaan lounaan.

Muuten tama on kylla todella maaseutua ja nain sesongin ulkopuolella tama pienen pieni kyla on lahes kuollut. Vahan elamaa tuo kilometrin paassa sijaitseva golfkentta. Taitaa lahes kaikki tamankin apartementos hotellin asukkaat tulleet pelaamaan. Tosin yksi tanskalainen perhe tuskin sinne on suuntaamassa kun heilla on nelja lastakin. Niista kaksi pienempaa ovat leikkineet meidan 4 veen kanssa. Olenkin ollut varsin ylpea meidan todella ujosta ja arasta tytosta, joka tuosta vain lahti vierasta kielta puhuvien lasten kanssa leikkimaan. Leikki sujui tosi hyvin kun vahan naurettiin yhdessa ja potkittiin palloa ja valilla kaytiin leikkipuistossa tekemassa kurakakkuja sateen jalkeen. Kuulin kun meidan tytto sanoi reippaasti suomeksi etta oota vahan ma tuun kohta. Ja hetken paasta leikki taas jatkui vaikka mitaan ei ymmarrettykaan.