Huh, vapusta on selvitty. Jotenkin on kuitenkin ihan tavallinen sunnuntai fiilis. Johtuisikohan se puuttuvasta krapulasta. Jotenkin sitä on vappuun aina liittänyt juhlahumun ja jännityksen seuraavan päivän voinnista. No tulihan sitä nytkin otettua kuohuvaa ja simaa, mutta kohtuudella. Ehkä hyvä näin...

Olin päättänyt tehdä vapun kunniaksi tippaleipiä ja munkkeja. Joskus vuosia sitten on tullut tehtyä niitä, mutta nyt tytön iloksi ajattelin taas paistella. Muistinpa sitten tuntien uurastuksen lomassa miksi sitä ei ole viime vuosina tullut paisteltua näitä vappuherkkuja. Aikaa tuhraantui tosiaan se kolmisen tuntia. Kaikki oli öljyn peitossa ja tyttökin kokoajan halusi änkeä hellan eteen siihen kuuman, parisataa asteisen öljykattilan alle. Niin ja vieraatkin toivat omat munkkinsa mukana, joten täytyy kait pakastaa nuo omat tekeleet. Mutta onneksi itsetehty sima oli vaivansa väärtti!