Meidän tyttö ei juuri puhu. Kaikki lohduttavat sillä että tyttö lähti aikaisin kävelemään (10 kk) ja siksi puhe tulee sitten aikanaan. No niin varmasti mutta siltikin voisi jotain sanoa. Tällä hetkellä sanavarastoa on kii = kiikkaa tai kiitos, kukkuu, pu=pallo, äi=äiti (tämä vain hirveiden itkuraivareiden yhteydessä isin sylissä), oho. Ja kaikki nämä hieman epäselvästi omalla aksentilla korostettuna.

No vauhtia sitten riittää sanojenkin edestä. Tänään nousi portaita sisällä toiseen kerrokseen suorin jaloin. Ei siis konttaamalla vaan jalkapohjat portaille asetettuna. Karkuun juostessaan tapailee jo juoksuaskelia. Onneksi on kuitenkin perin varovainen luonteeltaan. Sohvalta ja sängyltä hivuttaudutaan hyvin varovasti lattialle. Samoin kynnykset ja pienet esteet ylitetään varoen - mieluiten tukea ottaen.

Tissi silti tälle taaperonalulle maistuu. Käytiin tänään rokotuttamassa tyttöä neuvolassa ja otin tämän neuvolantädinkin kanssa puheeksi. Nyt kun ikää on jo näinkin paljon ja imetys edelleen jatkuu ei lopettaminen käykkään käden käänteessä. Omaa tahtoa löytyy ja rutiinit kahlitsevat. Neuvolantäti neuvoi olemaan päättäväinen ja suunnitelmallinen. Imetyskertoja karsimalla ja vaihtoehtoisia toimia keksimällä. No eiköhän tuosta pikkuhiljaa päästä luopumaan kun työt taas elokuussa kutsuu. Tai ainakin näin saadaan päiväimetykset karsittua :)