Tänään koitti se päivä kun tyttö jäi hoitoon itkemättä! Kolme viikkoa se vei. Ai että oli huojentunut olo kun lähdin töihin. Vilkuilin vielä ikkunastakin hetken aikaa ja siellä se tosiaan penkoi iloisen oloisesti lelulaatikkoa.

Muutenkin elämä alkaa asettumaan uomiinsa kaikkien muutosten jälkeen. Huojentavaa on myös tieto, että meillä nyt on sitten koti vuoden päästä kun mies palaa Suomeen. Papereita asunnosta ei ole vielä kirjoitettu mutta varasin jo ajan rakennuttajalle ens viikon tiistaiksi. Samalle viikolle pitänee varata aika myös pankkitädille lainan nostoa varten. Muutostöiden kanssakin meinasi tulla kiirus. Ensimmäiset dead linet on jo parin viikon päästä. Hassua että jotain pitää jo asunnosta päättää vaikka tontilla ei ole kuin kuoppa. Mutta tokihan kaikkeen byrokratiaan ja hankintoihin pitääkin varata aikaa.

Kävimme viikonloppuna Jyväskylässä ja samalla piipahdimme Peurungan kylpylään juhlimaan isovanhempien 55 v. hääpäivää. Testasimme Peurungan kylpyläosaston ja olikin tosi kiva paikka. Soikea 100m uintibaana, jossa oli virtaava vesi. Saattoi siis valita joko myötävirran tai vastavirran suunnan. Kumpaakin tietty piti kokeilla. Vähän poreita ja lämmin vesiallasta ja toki lasten allasta piti myös testata. Se olikin matkan rentouttava osuus. Rankka matka oli muuten sillä lähdimme vasta lauantai aamuna ja palailimme sitten sunnuntai-illasta. Perillä olimme vain reilun vuorokauden. Yövyimme Jyväskylässä, josta oli vielä tuonne Peurunkaan about 40 min ajomatka. Autossa tulis siis istuttua jokunen tunti viikonlopun aikana.