Kylläpä tässä tosiaan ehti aikaa vierähtää edellisestä postauksesta. Päivittelin ulkomailla ahkeraan tuota toista aiheeseen liittyvää blogia, mutta palattuamme en ole ehtinyt blogeihin hirveästi keskittymään. Olen lähdössä työmatkalle sunnuntaina Osloon, jossa minun pitäisi pitää 15 min esitys työstäni englanniksi. Yllätävää kuinka tuollainen lyhyen esityksen tekeminen vie aikaa. Nyt on esitys valmis ja vielä se pitäisi opetella ulkoa. Tuli heti kouluajat mieleen. Kun jotain pitää opetella ulkoa keksiikin yllättävästi paljon muuta tekemistä kuten nyt esim. blogin kirjoittamista :)

Yritän nyt ryhdistyä ja kirjoitella tänne ajatuksiani hieman useammin. Siihen on useitakin syitä. Huomasin, että kirjoittaminen on kovin terapeuttista. Tosin tuolle matkablogilleni en viitsinyt hirveästi syvimpiä ajatuksia latoa, sillä sitä luki kaikki sukulaiseni. Niinpä vauvakuumeet ja epätoivoiset yritykset saada pikku kakkonen aluilleen on vain pitänyt käsitellä omassa pääkopassa tai purkamalla ajatuksia miehelle sähköpostin välityksellä. Samoin kaikki ihanat sattumukset joita pieni 2 vuotias tyttäreni on saanut aikaiseksi. Olisi kiva, että sanomiset ja tekemiset olisivat edes täällä bittiavaruudessa tallessa. Niinpä lupaan, että tämäkin blogi päivittyy nykyistä useammin.